Uuden tavaramerkkilain on tarkoitus tulla voimaan alkuvuodesta 2019. Laki uudistuu vastaamaan EU:n uutta tavaramerkkidirektiiviä ja on siten osa laajempaa yleiseurooppalaista lakien harmonisointia. Uudistuksen myötä Suomen lainsäädäntö on lähempänä muiden Euroopan maiden lainsäädäntöä.

​Tässä yritysten kannalta tärkeimmät muutokset

1. Tavaramerkin esittäminen

Aiemmin tavaramerkki on pitänyt voida esittää graafisessa muodossa. Käytännössä tästä vaatimuksesta luopuminen tarkoittaa parempaa mahdollisuutta esittää epätyypillisiä tavaramerkkejä, kuten ääni- tai liikemerkkejä. Uuden lain myötä esimerkiksi MP3-äänitiedostolla voidaan esittää äänimerkki sen sijaan, että siitä tehtäisiin esimerkiksi nuottipiirros tai jokin muu graafinen esitys.

Tavaramerkki tulee esittää tavalla, joka on selkeä, täsmällinen, riippumaton, helposti saatavilla, ymmärrettävä, kestävä ja objektiivinen.

2. Rekisteröintien kumoaminen helpottuu oleellisesti

Tavaramerkkirekisteröinti voidaan kumota usealla perusteella, kuten esimerkiksi sen vuoksi, että rekisteröityä merkkiä ei ole viiteen vuoteen käytetty. Kumoaminen on tapahtunut tähän mennessä tuomioistuimessa. Uuden lain myötä rekisteröinnin kumoamismenettely voidaan käydä myös PRH:ssa huomattavasti kevyemmässä hallinnollisessa menettelyssä. Yritysten kannalta tämän on erittäin hyvä kehitys, koska kynnys esimerkiksi käyttämättömien rekisteröintien poistamiseen rekisteristä on huomattavasti matalampi.

3. Toiminimien osittainen kumoaminen mahdolliseksi

Tavaramerkin rekisteröinnin kannalta on ollut ongelmallista, että toiminimiin on hyväksytty ns. yleistoimiala (esim. “Kaikki laillinen liiketoiminta”). Lisäksi toiminimiä ei ole voitu aiemmin kumota osittainkaan, eli mikäli toiminimi on ollut käytössä vaikka vain hyvin kapealla toimialalla, ei rekisteröityä yleistoimialaa ole voitu kumota lainkaan. Tämä on johtanut siihen, että toiminimiä on täysin turhaan asetettu tavaramerkkien rekisteröinnin esteeksi tilanteessa, joissa toiminimeä käytetään toimialalla, joka on täysin eri kuin mille tavaramerkkisuojaa on haettu. Uuden lain myös toimiala voidaan kumota osittain.

4. Luokitusten täsmentäminen

Uuden lain myötä merkittävä osa rekisteröintejä muuttuu sellaisiksi, joiden tavaraluetteloa tulee täsmentää viimeistään seuraavan uudistuksen yhteydessä. Muutos koskee osaa merkeistä, joita on haettu ennen 31.12.2013. Näet erillisen kirjoituksemme aiheesta täällä. Mikäli merkki on sellainen joka kuuluu muutoksen piiriin ja luokitusta ei täsmennetä, putoaa merkin suoja-alasta paljon tavaroita ja palveluja. Erityisesti ohjelmistoalan yritykset ovat vaarassa menettää tavaramerkkisuojan.

5. Mustavalkoisten merkkien suoja

Suomessa on aiemmin ollut vallalla tulkinta, jonka mukaan mustavalkoinen kuviomerkki suojaa merkkiä kaikissa väreissä. Tästä tulkinnasta luovutaan, ja mustavalkoinen merkki on jatkossa “vain” mustavalkoinen. Jos haluaa suojaa värilliselle tavaramerkille, tulee se suojata värillisenä merkkinä. Vanhojen merkkien osalta säädetään, että niiden suoja-ala säilyy ennallaan, eli vanhat mustavalkoiset merkit suojaavat edelleen myös väriyhdistelmiä.

6. Merkin käytön todistaminen väitemenettelyssä

Mikäli rekisteröintiä vastaan tehdään väite, ja väitteen perustana oleva merkki on ollut rekisteröitynä yli 5 vuotta väitteen kohdettana olevan merkin hakemispäivään mennessä, tulee väitteentekijän voida tarvittaessa osoittaa merkin olleen käytössä. Mikäli näyttöä merkin käytöstä ei ole, ei rekisteröintiä huomioida väitemenettelyssä. Kyseessä on siis vastaava säännös joka on ollut EU-tavaramerkeissä jo yli 20 vuotta.

7. Uudistuspäivä alkaa hakemuksesta

Tavaramerkkirekisteröinti on voimassa aina 10 vuotta kerrallaan. Aiemmin uudistuspäivä on laskettu merkin rekisteröintipäivästä. Uuden lain myötä merkin uudistuspäivämäärä lasketaan hakemuspäivästä, ei rekisteröintipäivästä.

8. Hakemusten jääminen sillensä

Hakijan kannalta merkittävä muutos on se, että PRH:n osittaiseen välipäätökseen ei ole enää välttämätöntä vastata. Nykyisen lain mukaan välipäätökseen vastaamatta jättäminen johtaa automaattisesti koko hakemuksen sillensäjättämiseen vaikka välipäätöksessä mainittu rekisteröintieste koskee vain osaa tavaroista ja palveluista. Uuden lain myötä sillensäjättäminen koskee ainoastaan niitä tavaroita ja palveluita joita rekisteröintieste koskee. Jos välipäätökseen ei vastata, etenee hakemus muiden tavaroiden ja palveluiden osalta. Käytännössä muutos koskee erityisesti niitä, jotka hakevat rekisteröintiä ilman asiamiestä. Tällaisten hakemusten sillensäjättöprosentti on huomattavan korkea. Kaikista hakemuksista sillensä jää hieman yli 15%. Uuteen lakiin sisältyy myös säännös sillensä jääneiden hakemusten käsittelyn jatkamisesta. Hakijalla on määräajasta kaksi kuukautta aikaa pyytää käsittelyn jatkamista. Lakimuutos parantaa erityisesti sellaisten yritysten asemaa, jotka hakevat rekisteröintiä ilman asiamiestä.

9. Hakemuksen tekeminen englanniksi mahdollistuu

Uuden lain myötä hakemuksen voi tehdä englanniksi. Vanhan käytännön mukaan hakemuksen on voinut laittaa vireille englanninkielisellä luettelolla, mutta se on pitänyt prosessin aikanan kääntää suomeksi tai ruotsiksi. Uuden lain myötä englanninkieliset luettelot hyväksytään sellaisenaan ilman käännöstä suomelle tai ruotsille. Itse hakemuksen käsittely (esim.välipäätökset) olisi edelleen kuitenkin joko suomeksi tai ruotsiksi, vaikka tavaraluettelo säilyisikin vain englanninkielisenä. Näiltä osin siis menettely vastaisi kansainvälisten rekisteröintien hakumenettelyä.

10. Hakemukset tulee tehdä sähköisesti

Uuden lain mukaan hakemukset tulee jättää sähköisesti. Tällä hetkellä sähköisten hakemusten osuus on jo yli 85%, joten muutos ei ole käytännössä kovinkaan suuri. Poikkeustapauksissa myös muulla tavalla jätetty hakemus voitaisiin kuitenkin huomioida. Tällainen syy voisi olla esimerkiksi tietoliikennekatkos.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa yritysten kannalta? 

Suurin osa muutoksista on varsin pieniä, vaikkakin osalla niistä voi olla suuri vaikutus. Esimerkiksi luokituksen täsmentämisen vaatimus vaikuttaa varsin pieneltä hallinnolliselta toimenpiteeltä, mutta tosiasiassa se on äärimmäisen tärkeä. Mikäli sitä ei tehdä, voidaan tavaramerkkioikeus menettää kokonaan tärkeälle tavaralle tai tuotteelle. Yrityksen kannalta tämän onkin varmasti tärkein yksittäinen muutos.

Erityisesti pienten yritysten kannalta merkittävä muutos on se, että sillensäjättämispäätökset ovat jatkossa vain osittaisia. Kokemuksemme mukaan rekisteröintiä itse (ilman asiamiestä) hakevat yritykset varsin harvoin vastaavat välipäätöksiin siinäkin tapauksessa että kieltäytyminen on vain osittainen. Tulevaisuude
ssa siis tullaan rekisteröimään paljon sellaisia merkkejä jotka nykykäytännön mukaan jäisivät sillensä. Suurin vaikutus tällä on pienille yrityksille.

Graafisen esitettävyyden poistaminen ja merkkien kuvaamisen mahdollisuus vaikkapa tietokonetiedostoilla kuulostaa trendikkäältä ja modernilta, mutta käytännössä tällaiset merkit muodostavat reilusti alle 1% kaikista hakemuksista, joten käytännön vaikutus on varsin mitätön. Toisaalta muutos mahdollistaa paremmin tietyntyyppisten merkkien, kuten liike- ja äänimerkkien rekisteröinnin, joten se on sinällään kuitenkin tervetullut.

Tässä vielä lyhyt muistilista pk- ja startup-yrityksille:

• Jos rekisteröidyn merkin hakemispäivä on ennen 31.12.2013, tarkista täytyykö tavaraluetteloon tehdä muutoksia;
• Jos haet suojaa uudelle logomerkille, muista että mustavalkoinen merkki ei enää käsitä kaikkia värejä, hae rekisteröintiä ennemmin niissä väreissa joissa merkkiä käytät;
• Muista dokumentoida tavaramerkkisi käyttöä, tulevaisuudessa kynnys kumoamismenettelyn aloittamiseksi on varsin matala, voit siis hyvinkin joutua tilanteeseen jossa sinun tulee voida osoittaa rekisteröidyn merkin käyttö PRH:n kumoamismenettelyssä;
• Mieti, tunnistetaanko tuotteesi tai palvelusi jostain omaperäisestä liikkeestä tai äänestä ja olisiko se syytä rekisteröidä tavaramerkiksi

Lain voimaantulosta ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta todennäköisimmin se tulee voimaan vuoden 2019 alkupuolella.