Viime viikolla kohistiin, kun EU:n tavaramerkkivirasto päätti kumota McDonald’sin EU-tavaramerkin Big Mac käyttämättömyyden perusteella. Mm. Helsingin Sanomat uutisoi, että McDonald’silla ei ole yksinoikeutta maailman suosituimman hampurilaisen nimeen ja Reutersin mukaan kaikki voivat nyt käyttää Big Mac -nimeä hampurilaisissa.

Tavaramerkkisäännösten mukaan rekisteröity tavaramerkki voidaan kumota, jos sitä ei ole viiteen vuoteen käytetty. Tällä säännöllä pyritään siihen, että tavaramerkkirekisterit eivät ole tukossa käyttämättömien tavaramerkkien vuoksi. 

Miten ylipäätään on mahdollista, että tavaramerkki Big Mac kumotaan käyttämättömänä? Big Mac on epäilemättä maailman myydyin hampurilainen, ja tapauksessa annettujen valaehtoisten lausuntojen mukaan sitä oli viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana myyty yli miljardi kappaletta pelkästään UK:ssa, Saksassa ja Ranskassa. Lisäksi EU-säädösten mukaan jopa hyvin minimaalinenkin merkin käyttö riittää pitämään oikeudet voimassa, kunhan käyttö on todellista.

Asian saama julkisuus perustuukin paljolti sen ironiaan: maailman myydyimmän hampurilaisen tavaramerkki kumottiin, koska McDonald’s ei onnistunut näyttämään, että sitä oli käytetty elinkeinotoiminnassa. Tämä siitä huolimatta, että kyseessä on niin tunnettu ja globaali brändi, että sen pohjalle on jopa luotu eri valuuttojen ostovoimaa mittaava Big Mac -indeksi.

Sinällään päätöksessä ei ole mitään erikoista. Merkin haltijan tulee tietyissä tilanteissa pystyä osoittamaan, että sen merkkiä on käytetty elinkeinotoiminnassa. Merkin käytön osoittaminen voi tulla eteen yhtälailla PK-yritykselle kuin maailman isoimmalle hampurilaisketjullekin.

Toimitettavaan näyttöön liittyy paljon erilaisia muotomääräyksiä ja muita vaatimuksia, jotka tekevät sen keräämisestä suhteellisen työlästä ja hankalaa. Kokemuksemme mukaan on yllättävänkin yleistä, että virastolle toimitettu käyttönäyttö ei täytä sille edellytettyjä muotomääräyksiä. McDonald’s toimitti käyttönäyttöä yli 100 sivua, mukaanlukien valaehtoisia lausuntoja ja markkinointimateriaalia. EU-virasto kuitenkin katsoi, että näyttö oli yksipuolista ja muutenkin puutteellista.

Mitä päätös sitten merkitsee McDonald’sille ja heidän BIG MAC -merkkilleen? Yleisesti ottaen ei kovin paljon. Heillä on edelleen yli 60 voimassa olevaa Big Mac -tavaramerkkirekisteröintiä eri Euroopan maissa, mukaan lukien yksi EU-tavaramerkki Big Mac. Näin ollen nimi on siis edelleenkin tiukasti suojattu, eivätkä muut hampurilaisravintolat voi myydä Big Mac -hampurilaisia loukkaamatta McDonald’sin oikeuksia. Nyt rekisteröintejä on vain yksi vähemmän. Toki päätöksellä voi olla vaikutusta McDonald’sin ja Supermac’sin väliseen kiistaan.

Päätöksestä voi ottaa muutaman käytännön opin:

• Tavaramerkkiasiat (kuten muutkin oikeudelliset asiat) sisältävät paljon muodollisuuksia. Päätöksiä ei tehdä sen perusteella, mitä ”kaikki tietävät”, vaan mitä on esitetty todisteena. Päätöksen tehneet virkamiehet varmasti “tiesivät”, että Big Mac -merkkiä käytetään Euroopan unionissa, he olivat niitä todennäköisesti itsekin syöneet (ehkä jopa samana päivänä kun päätös tehtiin). Heidän tehtävänä oli kuitenkin vain arvioida McDonald’sin esittämiä todisteita eikä korvata niitä omalla tietämyksellä.
• Tavaramerkkien tiedot kannattaa pitää hyvin hallinnassa ja tallentaa säännöllisesti todisteita rekisteröityjen merkkien käytöstä. Kun tarve esittää näyttöä merkin käytöstä tulee eteen, on se usein merkittävä häiriö muissa päivittäisissä tehtävissä.
• Tavaramerkkioikeuksien ylläpitämiseen liittyvät toimet ovat yhtä tärkeitä kuin merkkien suojaaminenkin. Usein yritykset katsovat asioiden olevan riittävän hyvin hoidettu silloin, kun merkki on rekisteröity. Hyvin hoidettu tavaramerkkiomaisuus edellyttää, että merkin käytöstä voidaan tarvittaessa esittää luotettavaa näyttöä.

Lopuksi todettakoon, että päätöksestä voidaan valittaa, ja McDonald’s hyvin todennäköisesti niin tekeekin. Näin ollen siis EU-viraston valituslautakunta tulee arvioimaan McDonald’sin esittämän näytön uudelleen ja päättää, voidaanko sen perusteella todeta Big Mac -tavaramerkin olleen käytössä EU:n alueella viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana.